|
P/BV -luku
P/BV (Price/BookValue)
P/BV (tai joskus lyhennetty pelkäksi P/B:ksi)
= Price / Book (value) =
Markkina-arvo / Yhtiön oman pääoman kirja-arvo
Miten lasketaan
Lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella
oman pääoman kirja-arvolla eli ns. osakekohtaisella
substanssiarvolla: Osakekurssi/Osakekohtainen substanssi
Samaan päästään myös, jos jaetaan
koko yrityksen arvo (mcap = market capitalization) koko
yrityksen substanssiarvolla eli yhtiön oman pääoman
kirja-arvolla.
Mitä kuvaa
P/BV-luku kuvaa sitä, kuinka suuri yrityksen arvo
on suhteessa sen tasesubstanssiin, eli kuinka paljon yhtiön
markkina-arvo on yli tai alle yhtiön omistajille
kuuluvan varallisuuden kirjanpitoarvon. Jos P/BV on 1,
yhtiön markkina-arvo on yhtä suuri kuin omaisuuden
kirjanpitoarvo.
Jos P/BV on alle 1, niin karkeasti ottaen se tarkoittaa
että yhtiöstä ei makseta edes sitä
arvoa, joka siitä saataisiin jos sen omaisuus myytäisiin
pienissä paloissa. Tämänkaltainen erikoiselta
kuulostava tilanne on usein yhtiöissä, jotka
tuottavat huonosti (2006 alussa ainakin M-Realilla P/BV
on alle 1) ja joiden ei uskota jatkossakaan tuottavan
oman pääoman tase-arvollekaan laskien kohtuullista
tuottoa.
Jos yhtiön P/BV on suurempi kuin yksi, monilla suomalaisyhtiöilläkin
se on 3-6, niin yhtiöstä maksetaan moninkertaisesti
sen omaisuuden arvo. Tämä on tyypillistä
tilanteessa, jossa yhtiön pääoman tuotto
on hyvä tai sen oletetaan olevan hyvä jatkossa.
Näiden yhtiöiden pääoman tuotto (ROI-%,
ROE-%) onkin tyypillisesti useita kymmeniä prosentteja.
Voimakas kasvu luonnollisesti vahvistaa kannattavien yhtiöiden
P/BV -arvoa entisestään.
Teoreettisesti ajatellen yhtiöstä kannattaisi
maksaa kirja-arvonsa verran (P/BV = 1) silloin, kun se
tuottaa keskimäärin vaihtoehtoisten sijoitusten
verran eli vajaat 10% oman pääoman tuottoa (ROE-%)
vuodessa ja tuplasti enemmän (P/BV = 2) silloin,
kun oman pääoman tuotto hipoo pariakymmentä
prosenttia. Vastaavasti esim. 5% tai alle (pitkällä
aikavälillä) tuottavista yhtiöistä
ei kannattaisi maksaa P/BV-lukuna edes yhtä, koska
sijoittamalla pitkäaikaisiin korkosijoituksiin saa
huomattavasti matalammalla riskillä suunnilleen saman
tuoton.
Toisaalta kaikkein potentiaalisimmat sijoituskohteet ovat
tietysti sellaiset yritykset, joissa P/BV on vielä
matala, jopa alle 1, mutta pääoman tuotto todennäköisesti
kohoamassa jatkossa. Jos voi olla varma, että jonkin
yhtiön pääoman keskimääräinen
tuotto nousee pysyvästi 20% tuntumaan ja yhtiön
P/BV on tällä hetkellä 1 tuntumassa, niin
mitä todennäköisimmin P/BV on nousemassa
ainakin lähelle 2:ta, mikä puolestaan tietää
kurssin tuplaantumista.
Saa yleensä arvoja:
Esimerkiksi suomalaiset yhtiöt saavat (2006)
P/BV arvoja 0.5 - 7.0 väliltä, keskiarvon ja
mediaanin osuessa 2.0 - 2.2 kohdalle. Vastaavasti oman
pääoman tuoton mediaani on noin 14%.
Kuten ylläkin on sanottu, P/BV liikkuu yleensä
oman pääoman tuoton (ROE-%) mukana eli mitä
korkeampi (pitkän aikavälin) oman pääoman
tuotto, sitä korkeampi P/BV ja päinvastoin.
Joissain pikkuyhtiöissä oma pääoma
voi olla niin mitätön (tappiot syöneet
sen lähelle nollaa), että P/BV arvoksi saattaa
muodostua hyvin suuri arvo. Vähän samaan tapaan
lähes nollatulos vie P/E-luvun arvon yleensä
taivaisiin. P/BV-luku ei kuitenkaan ole läheskään
niin herkkä tällaisille heilahteluille kuin
P/E.
Negatiivisia arvoja P/BV:n ei pitäisi saada, koska
normaalisti yhtiö on selvitystilassa oman pääoman
painuessa negatiiviseksi. Negatiiviset P/BV:t ovat kuitenkin
mahdollisia, jos yhtiöllä on selvitystilan välttämiseksi
taseessaan runsaasti oman pääoman ehtoisia lainoja.
Nämä normaalisti vähennetään
omasta pääomasta P/BV arvoa laskettaessa, koska
ne eivät yleensä ole tavallisten osakkeenomistajien
omistukseen sidottuja ja siten ne eivät aidosti kuvaa
sitä yhtiön substanssia, joka osakkeenomistajille
kuuluu.
Muuta tunnuslukuun liittyvää:
Mediassakin puhutaan usein "arvoyhtiöistä"
ja "arvosijoittamisesta". Tällä viitataan
nimenomaan yhtiöihin, joiden P/BV on matala. Maailmalla
on aiheesta tehty paljon myös tieteellistä tutkimusta.
Näissä tutkimuksissa on monesti todettu, että
keskimääräistä matalamman P/BV-luvun
yhtiöihin sijoittavat strategiat ovat olleet keskimääräistä
tuottavampia. Suomestakin löytyy parikin eri rahoituksen
professoria, professorit Juha-Pekka Kallunki ja Vesa Puttonen,
jotka ovat tutkineet tai olleet muuten tekemisessä
arvosijoittamisen kanssa. Puttonen toimii tätä
kirjoitettaessakin (2006 alussa) Sammon perustaman arvosijoittamiseen
erikoistuneen rahaston hallituksen puheenjohtajana.
Käyttö valuatumin järjestelmässä
P/BV-tunnusluvun osalta sijoittajan kannattaa siis
etsiä yhtiöitä, joissa on mahdollisimman
matala P/BV-arvo yhdistettynä mahdollisimman korkeaan
oman pääoman tuottoon. Allaoleva kuvakaappaus
Valuatumin scatter-sivulta (P/BV 2006 vs keskimääräinen
ROE-% 2006-2007) havainnollistaa tilannetta. (Kuvassa
kaikkien yhtiöiden nimi on otettu yhtäaikaa
näkyviin, joten se on vähän suttuinen.
Sinun kannattaa itse nimetä scatterista vain muuta
itsellesi mielenkiintoinen yhtiö tai jättää
jopa kaikki nimeämättä, koska jokaisesta
pisteestä saa järjestelmässämme esiin
yhtiön nimen viemällä hiiren ko. pisteen
päälle.)
Kuvassa esim. Raute, Elcoteq ja Rautaruukki näyttävät
houkuttelevasti arvostetuilta. Niillä on hyvä
(ennustettu...) kannattavuus
ja ne ovat silti selvästi P/BV arvoltaan kannattavuuteensa
nähden edullisesti hinnoiteltuja. Vastaavasti esim.
Viking Line ja Elisa Communications näyttäisivät
ennustettuun kannattavuuteen suhteutettuna hyvin kalleilta.
Vastaavat alustavatkaan päätelmät kaavion
yläosasta (Done Solutions ja Cencorp halpoja, F-Secure
kallis) ovat aiempiakin päätelmiä epävarmempia,
koska suuret pääoman tuottoluvut heiluvat paljon
erityisesti pienissä teknoyhtiöissä ja
etenkin silloin, kun oma pääoma on muutenkin
pieni (Done ja Cencorp). Melko pieni muutos esim. Donen
absoluuttisessa tuloksessa riittää heilauttamaan
yhtiön osakkeet nopeasti erittäin kalliilta
näyttävien osakkeiden joukkoon.
Scatter-kuviota voi tulkita ja hyödyntää
myös arvioimalla, miten yhtiöt omien skenaarioidesi
mukaan tulevat jatkossa sijaitsemaan scatterissa. Esim.
joku Kemiraa potentiaalisena sijoituskohteena arvioiva
voi etsiä sen scatter-listauksen perusteella kuviosta
(tätä kirjoittaessani ennusteet olivat: Kemiran
P/BV = 1.6 ja ROE-%=11%) ja vaikkapa itse arvioida, että
yhtiön kannattavuus nouseekin todellisuudessa tällä
ennusteperiodilla ROE=20% -tietämille ja että
yhtiö on sitä kautta kuvion perusteella mielenkiintoisesti
hinnoiteltu.
Lisäksi yksi tapa yhtiöiden arvioimiseen on
hakea scatter-kuvioon ennusteiden sijaan historiallisia
tuottolukuja (esim. keskimääräinen ROE-%
kahdelta aiemmalta vuodelta) ja verrata niitä nykyiseen
arvostustasoon (P/BV). Tällöin ennusteiden aikaansaamat
virheet on eliminoitu eikä historialuvuissa yleensä
ole virheitä. Tietenkään yhtiön historiallinen
kehitys ei välttämättä suoraan kuvaa
tulevaisuutta, mutta useimpien yhtiöiden kohdalla
näillä on kuitenkin vahva korrelaatio: tietyt
yhtiöt kannattavat vuodesta toiseen, toiset taas
tekevät hyvin matalaa pääoman tuottoa myös
pitkällä aikavälillä. Historialukuja
tarkastellessa kannattaa varoa yksittäisten, epätavallisten
vuosien vaikutusta esim. kertaluontoisten tuottojen tai
kulujen johdosta. Esim. Talentumin ja Raision pääoman
tuotot ovat aikavälillä 2004-2005 liiketoiminnan
todellista kannattavuustasoa valtavan paljon suuremmat
saatujen myyntivoittojen (Satama Interactive ja Raisio
Chemicals) johdosta.
HUOM!
Valuatumin scatterissa (ylläoleva kuvio on kuvakaappaus
scatterista) kyse on kaikilta osiltaan luonnollisesti
vain ennustetuista kannattavuuksista, jotka voivat poiketa
paljonkin todellisesta tulevasta kannattavuudesta. Siksi
käyttäjän kannattaa aina vähintään
mielessään arvioida ennusteet (voiko xxx yhtiön
tulos todella olla jatkossa sellaisella tasolla kuin sen
on ennustettu olevan, kun sen viimeaikainen kehitys on
ollut...?) ennen minkäänlaisten johtopäätösten
tekemistä. Suoranaisten virheiden mahdollisuuskaan
ei ole täysin poissuljettu kenenkään tutkimustuottajan
datassa eli hinnoittelulukujen osalta kannattaa tarkistaa
luvut ihan alkutekijöistään (osakemäärät
tms.) lähtien. Tällaiset virheet ovat yleensä
erittäin harvinaisia ja yleensä hyvin lyhytkestoisia,
mutta niitä kuitenkin joskus esiintyy.
Muuta P/BV-lukuun liittyvää
Kuten yllä on todettu, P/BV-luku ja yhtiöiden
hinnoittelu sen avulla liittyy hyvin tiiviisti yhtiöiden
(oman) pääoman tuottoon. Toisaalta samaa asiaa
ilmentää myös ns. taloudellinen lisäarvo
(englanniksi Economic Value Added eli EVA). Mikäli
aiheen syvällisempi ymmärtäminen kiinnostaa
niin suosittelen tältä sivustolta löytyvää
englanninkielistä presentaatiota aiheesta EVA-valuation.
|
